Blog

Kertomuksemme tapahtumat osuvat aikaan ennen yrityksemme perustamista. Alla mainittuja myöhempiä tapauksia ei tiedossamme ole.  Uusi Anna -aikakausilehti julkaisi numerossaan 12 vuonna 1973 seuraavan ilmoituksen: Lukijoille esitettiin 7 eri pohjaratkaisua 2h+k asunnoista, jotka rakennettiin seitsemälle eri paikkakunnalle Suomessa. Lukijan tehtävänä oli valita onnistunein pohjaratkaisu ja postittaa vastauslomake lehdelle tiettyyn päivään mennessä. Voittaja arvottiin lomakkeen palauttaneiden joukosta. Voittaja sai valita itselleen mieluisimman asunnon em. seitsemästä eri vaihtoehdosta, tai vaihtoehtoisesti rahaa. Määräaikaan mennessä saapui 150.243 vastausta. Voittaja valitsi asunnokseen Lahteen rakentuvan kerrostalon 2h+k+s huoneiston pinta-alaltaan 59,5 m2. Asunnon lasiteltu parvekkeelta oli oiva näköala läheiselle Vesijärvelle. Sen onnellisempaa päivää ei elämässä koita kun oli päivä, jolloin sain tietää voitto-osakkeestani, sanoi voittaja. Edellä mainittu kilpailu ei jäänyt ainoaksi. Oy Veikkaus Ab julkaisi edellä mainitussa lehdessä ja muissa medioissa kesäkuussa 1976 kokosivun ilmoituksen, jonka mukaan Lotossa, Vakiossa ja Tasapelissä arvottiin 100.000 markan arvoinen asunto niiden kesken, jotka vastasivat kupongissa olevaan kyselyyn. Oletuksemme on, että jos tänä päivänä joku viikkolehti tms. julkaisi vastaavan kyselyn, osallistujamäärä saattaisi olla huimasti suurempi. 1970-luvulla asuntojen markkinointi poikkesi nykyoloista: aluerakennuskohteisiin pääosin valmistuva uudistuotanto myytiin (käytännössä jaettiin) kohteiden rahoittajapankkien asuntosäästäjille talo kerrallaan.

Ulkomailla vakituisesti asuva asiakkaamme otti meihin yhteyttä kertoen, että hän oli tilannut hirsimökkitoimittajalta hirsitalopaketin 68.000 eurolla ja sopinut suullisesti rakennusliikkeen kanssa, että se kokoaa hirsimökin avaimet käteen -periaatteella 200.000 eurolla asiakkaamme vanhempien omistamalle rantakiinteistölle Suomessa.

Asiakkaamme taloyhtiö teetätti suunnitelmat LVI-urakasta rakennuksensa ajanmukaistamiseksi ja kilpailutti työt. Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneessä tarjouserittelyssä oli maininta, että vesikalusteet hinnoitellaan erikseen yksikköhintaluettelon mukaan. LVI-urakka tarjottiin näin ollen ilman vesikalusteita.

Kiinteistön kaupoissa, varsinkin jos ollaan myymässä rakentamatonta kiinteistöä rakennuspaikaksi, myyjä ilmoittaa usein kunnallistekniikan mahdollisesta olemassaolosta, koska sillä on merkitystä kauppahinnan ja tulevan rakennushankkeen kannalta.

Kiinteistökaupan virheestä ilmoittamisesta säädetään maakaaren (MK) 2 luvun 25 §:ssä. Lainkohdan mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksista myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Edelleen säännöksen mukaan jollei ostaja ilmoita laatuvirheestä myyjälle viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu, hän menettää oikeutensa vedota siihen. Myyjä ei säännöksen mukaan kuitenkaan vapaudu vastuusta edellä mainituilla perusteilla, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti.

Matkan varrelta nro. 1:ssä kerrottiin tapauksesta, jossa rakennusurakkasopimuksen osapuolet sopivat urakkasopimuksen purkamista koskevassa riita-asiassa, että he pyytävät ensin käräjäoikeuden välituomiota sen ratkaisemiseksi, oliko urakkasopimuksen purkaminen ollut pätevä vai pätemätön (vastaus tähän ratkaisi, kumpi oli korvausvastuussa), ennen korvausvaatimusten enempää käsittelyä. Välituomion yhteisestä pyynnöstä mahdollistaa oikeudenkäyntiä koskeva oikeudenkäymiskaari.